Kajaani vastaanotti muutamia ensimmäisiä pakolaisia 80-luvulla. Taisivat tulla Vietnamista. Kaupunginosa, johon heidät sijoitettiin, nimettiin oitis Chinatowniksi. Jormuan Tarmo pelasi samoihin aikoihin ailahtelevalla menestyksellä Nälkämaan pääkaupunkiseudulla jalkapalloa. Joukkue sai luonnollisesti liioittelunimen Jordanian Tarmo.
Muutin Jyväskylään 80-luvulla ja ilokseni huomasin, että vastaavanlainen nimeämiskulttuuri elää Keski-Suomessakin.
Nykyisen Matkakeskuksen kohdalla oli viime vuosituhannella hiekkainen parkkipaikka, jonka laidalla oli syömäpaikka: aavikon grilli.
Ja perinteisemää liioittelua: Keski-Suomessa on tapana antaa vähänkin korkeammelle nyppylälle varmuuden vuoksi vuoren nimitys. Laajavuori, Halsvuori, Riihivuori ... Huom vuorikiipeilijät! Tämä ei merkitse, että varahappea kannattaa ottaa mukaan. Keski-Suomi ei ole vuorisuudestaan huolimatta Himalaja.
Kun Jyväskylästä lähdetään Korkeakoskentietä eli vanhaa valtatietä Tampereen suuntaan, alitetaan Keuruulle menevä junarata. Siihen loppuu Jyväskylä, se on Maailmanloppu.
Maailmanloppu kuvattuna lopun suunnasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti