Professori Kai Ekholm kirjoittaa ärhäköitä, varmaankin tarkoituksella provosoivia blogeja Uuden Suomen palstoille. Hyvä niin - kirjastolaitos saa näkyvyyttä julkisessa keskustelussa kirjastoverkon ykkösmiehen eli Kansalliskirjaston johtajan äänellä.
Blogit myös paljastavat kaikenlaista.
Esimerkiksi Blogi "Google generation - menetetty tapaus" tuo mielestäni hyvin esille tietynlaisen asennevamman, joka kirjastomaailmassa piilee suhteessa tietoon ja tiedonhakuun. Tätä blogin kommentoijat ruotivatkin ansiokkaasti.
Kysymys on siitä ajatuksesta, että perinteinen painettu/toimitettu tieto olisi sinällään jotenkin pätevämpää kuin verkkotieto. Näinhän ei tietenkään ole. Yleensäkin: paljon on paskaa kansienkin välissä. Ei tarvitse kuin mennä kirjastoon tämän todetakseen. Verkkotiedolla on myös yksi selkeä etu. Painetun kirjan kansien välistä ei monestikaan löydy kyseisen tiedon kyseenalaistajaa. Tieto on lukittu paikalleen kansien väliin. Netin kannettomasta maailmasta löytyvät helpommin vastaväitteet ja tiedon päivitykset.
Toinen on näkemys siitä, että onnistunut tiedonhaku vaatii erityistaitoja eli jokaisella pitäisi olla hieman informaatikon vikaa. Googlehan sotii haun helppoudella tätä vastaan - ja sisältää tavallaan oivalluksen jostain oleellisesta tätä aikaa koskevasta. Koska elämme tiedon keskellä, sen löytämisen pitää olla mahdollisimman helppoa.
Johdattelen ajatusta eteenpäin tiedonhaun taidoista käyttöliittymätasolle. Google on mielestäni onnistuneesti vakioinut tiedonhaun käyttöliittymän ja tehnyt siitä helposti käytettävän samalla tavoin kuin auton käyttöliittymä viime vuosisadan alussa vakioitui ja tuli helpoksi ratin sijoittelun myötä. Kuka haluaisi ajaa enää autoa, jonka ohjauspyörä on takapenkillä tai jota ohjataan vaikkapa suitsilla? Tai joka vaatisi erikoisten taitojen opettelua.
Kirjastojenkin kannattaa toteuttaa jatkossa tiedonhaun käyttöliittymänsä ja niiden takana oleva tekniikka Googlesta tuttuun tapaan. Se on edellytys sille, että tulevat Google-sukupolvet löytävät niin sähköiset kuin painetut aineistot.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti